Merlin

Isä kaipaan sua...

Huuto isän puoleen on ollut joskus jokaisen huulilla. Uskon että isän kaipaus niillä, jotka ovat jääneet sitä paitsi ei lakkaa, vaikka sen voi kieltää. Nyt on noussut halu sammuttaa tämä kaipaus tai antaa sille lopullinen kuolinisku äitiyslain myötä. Äitiyslaki sana voi johtaa harhaan. Parempi olisi isättömyyslaki lesboparien lapsille. Äitiyslaki antaisi lapselle monta äitiä, mutta ei yhtään isää.

Maaliset isät, minä mukaan lukien olemme tyrineet ja tyrimme jatkuvasti, mutta onko isyys silti niin mitätöntä että sen voi lopettaa? Tuskinpa.

Ymmärrän, että isät ja isyys antaa parhaimmillaan vahvan pohjan lapselle. Isän läsnäolo, rajat ja rakkaus tuovat perusturvan lapselle.

Perjantaina 16.2 on eduskunnan valiokunta äänestänyt yhtä vaille yksimielisesti isyyden lopullista poispyyhkiytymistä naisparien lasten kohdalla. Ennen on katsottu lapsen, joka on heikommassa asemassa olevana nauttivan vahvempaa lainsuojaa ja sallittu lapsen saavan selville oikea isä. Toivon sydämeni pohjasta että tässä ei siitä periaatteesta luovuta.

Jos kysytään lapselta haluavatko he mielummin kaksi äitiä kuin yhden äidin ja yhden isän? Kysyttäessä vastaus on selvä sekä isän että äidin.

On aika huutaa isättömien isän ikävä barrikaadeilla ja nousta vastarintaan, jos tämä hulluus loppuis!

Emmekö me miehet voisi nyt paheksua äitiyslain epätasa-arvoa, miksi lapsi voisi saada syntyessä kaksi äitiä, eikä yhtään isää, miksi ei kahta isää?

On aika huutaa isättömien isän ikävä barrikaadeilla ja nousta vastarintaan, jotta tämä mielettömyys loppuis! Mieletön asia on myös ja luomisjärjestyksen vastainen että nainen tai naispari haluaa hankkia lapsen ilman että on parisuhteessa lapsen isän kanssa. Olen murheellinen tästä asiasta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Samoilla linjoilla. Liitän tähän kopion eduskunnan pöytäkirjasta löytyvästä puheenvuorostani tänään:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on todella viime vaalikaudella jo ollut näitä lakihankkeita sukupuolineutraalisuuden lisäämiseksi täällä käsittelyssä, ja meillä on hyväksytty tämä homoliittolaki jo aiemmin täällä eduskunnan niukalla enemmistöllä. Siinä mielessä tämä on loogista jatkumoa sille lainsäädäntötyölle, jota tässä talossa enemmistön päättämänä on haluttu tehdä. Ja tavallaan ymmärrän niiltä, jotka tätä lakiesitystä kannattavat, sen argumentin, että me, ketkä emme tätä nyt kannata, kuten itse, olemme ikään kuin jälkijunassa tätä vastustamassa. 

Mutta sitten tullaan siihen kysymykseen, miten tähän tilanteeseen on päädytty. Tähän on tultu sillä lailla, että on tullut ensiksi tämä rekisteröity parisuhde keskenään samaa sukupuolta oleville henkilöille. Sanottiin, että tämä on hyvä ja se riittää. Sitten seuraavaksi sanottiin, että ei se riitäkään, että kyllä pitää saada hedelmöityshoidot itsellisille naisille, koska jokaisella naisellahan on periaatteessa mahdollisuus hankkiutua raskaaksi myös sillä tavalla kuin tavanomaista on ollut, ennen kuin tämä tekniikka on kehittynyt näin hienoksi, että on näitä hedelmöityshoitoja mahdollisuus saada. Ja sen jälkeen sitten sanottiin, että kun nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että tämä nainen ei välttämättä, joka on tämän hedelmöityshoidon saanut, olekaan itsellinen vaan hänellä voikin olla kumppani, niin tämä kumppani on nyt sitten vahvistettava myös toiseksi vanhemmaksi, ja näin on sitten tultu siihen vaatimukseen, että haluttiin tämä perheen sisäinen adoptio. No, sekin on sitten annettu. Seuraavaksi sitten tultiin siihen, että kun nyt on näitä homoperheitä olemassa — ei siinä mitään — niin nyt sitten pitää saada myös tämä avioliittolaki, sellainen kuin on heteroille ollut. Ja sen myötä sitten tultiin siihen, että kun sekin on nyt tähän saatu, niin sitten pitää saada myös se adoptio-oikeus, siis ulkoiseen adoptioon. Aina on tullut se uusi vaatimus, ja näitä ei ole tuotu esiin siinä kohtaa, kun on hyväksytty näitä uusia hankkeita aina tipotellen. 

Ja sen takia, niin kuin minä kansanedustajana, joka vastustan homoavioliittoja ja vastustan myös sitä, että ylipäätään hedelmöityshoitoja annetaan itsellisille naisille, minusta ne kuuluvat vain heteropariskunnille ja mieluiten vielä avioliitossa oleville, koska se on lapsen etu — kun keskimäärin avoliitosta erotaan herkemmin kuin avioliitosta, niin minä katson, että se on lapsen etu — että annettaisiin vain avioliitossa oleville ja heteropareille. No, lainsäädäntö on muuttunut ajat sitten, mutta kun se tapa, millä tähän on tultu, on ollut tällainen, [Eva Biaudet’n välihuuto] voisi sanoa, hämäävä ja vääristelevä ja se on viekkaudella tuotu tähän tilanteeseen, niin minä ainakin katson oikeudekseni siitä huolimatta, että on tietyllä tavalla loogista tämäkin seuraava askel ottaa, vastustaa sitä. Minä vastustan sitä loppuun asti ja olen sitä mieltä tosiaan, että kun kerran hedelmöityshoidossa, voi ajatella niin, kyse on hoidosta ja kun lähtökohtaisesti vain keskenään eri sukupuolta olevat henkilöt voivat yhdessä luonnollista tietä saada jälkikasvua, niin voi kysyä — minä en oikein maalaisjärjellä ajattelevana sitä ymmärrä — minkä ihmeen takia yksittäiselle ihmiselle pitäisi tällainen hoito antaa. Jo alkujaankin tämä ajatus on jokseenkin erikoinen ja luonnonvastainen, ehdottomasti. 

Tällaisia hankkeita voidaan toki täällä juntata eteenpäin enemmistöpäätöksin, mutta se, mitä nyt itse vähintään edellyttäisin täällä salissa, on se, että annettaisiin edes mahdollisuus toisille olla sitä mieltä kuin ovat. Tämä ajattelutapa, jota esimerkiksi itse edustan, on varsin yleinen ajattelutapa maailmalla, enkä ole mikään vähemmistöajattelija tässä ollenkaan. Eli tavallaan se sellainen ihmeellinen väheksyminen, mitä täällä tuodaan esille, on omiaan kasvattamaan sitä, voisi sanoa, sellaista ylimääräistä turhautumista, mitä tuolla monet ihmiset kokevat. Te teette huonon palveluksen näille vähemmistöille käyttäytymällä täällä sillä tavalla, jolla teistä monet ovat tänään käyttäytyneet. 

Juha Hämäläinen

Hulluus on valloillaan tässä sukupuolineutraalissa vanhemmuudessa. Lasten saaminen millä tahansa konsteilla on asia, joka ei ansaitse puoltoa.

Lasten saaminen ei ole tasa-arvokysymys. Lapselle kuuluu isä ja äiti lähtökohtaisesti. Muita isä ja äiti-
malleja ei lapsi kaipaa.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Minulle olisi ihan sama montako äitiä minulla olisi... olisin silti ikävöinyt omaa isääni lapsena ja teininä ja aikuisena... Ja kaipaan häntä silloin tällöin vieläkin..

EI kiitos tälle laki uudistukselle!!

Käyttäjän Merlin kuva
Markus Lintinen

Kiitos Vesa-Matti, Juha ja Petri kannanotoista. On erittäin tärkeää että tässä asiassa painotetaan lapsen näkökulmaa. Vastapuoli on ollut erittäin aktiivinen ja tehnyt valistustyötä kouluissa jo vuosikymmeniä. Tähän pisteeseen on nyt tultu että poikkeuksesta halutaan normi. Olemmeko olleet hiljaa liian kauan. Nyt on viimein aktivoiduttava. Niiden on aktivoiduttava, jotka eivät halua uutta uljasta maailmaa, jossa oikea on väärin.
Same sex-marrige kamppaniaa on Suomessa perusteltu että näille pareille pitää tarjota lainsuoja kun heitä nyt on. Samalla logiikalla myös moniavioisuus tulisi hyväksyä, vaikka se olisi mitä suurimmassa määrin toista sukupuolta väheksyvä. On esitetty että moniavioisuus juuri aiheuttaa levottomuutta yhteiskunnassa kun monet miehet jäävät ilman puolisoa. Tämä olkoon ennakointia tulevaa taistelua varten.

Mietin myös etteikö siitä sotalasten traumoista ole mitään opittu -elokuva Äideistä parhain antaa hyvän kuvan ristiriidasta. En usko että lapsi voi edes "leimautua" kuin yhteen äitiin kerrallaan. Sota-ajan sotalapsethan olivat siksi niin traumaattisia että he ehtivät juurtua ja hyväksyä jo ruotsin "äidin" ja sitten heiltä jälleen otettiin se pois. Monet yh-äitien lapsetkin ovat alkaneet etsiä sitä biologista isää kun ikää on karttunut. Olen myös kuullut että monet adoptiolapset lähtee kotimaahansa tutustumaan sukuunsa. Ongelmana tässä äityslaissa on myös se että siteet isän sukuun katkeaa kokonaan.

Lehdet on täynnä näitä tarinoita, jossa henkilö etsii isää:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20170416220010358...

Toimituksen poiminnat